tiistai 5. toukokuuta 2009

On iltasatujen aika

Hei pikkuinen,

Kun luet tätä kirjoitusta ensimmäisen kerran, aikaa ja vuosia on ehtinyt kulua paljon. Noihin vuosiin tulee mahtumaan niin aurinkoisia kuin sateisiakin päiviä. Toivon ja uskon, että saamme viettää niitä päiviä myös yhdessä, vaikka asummekin kaukana toisistamme.

Kun kirjoitan tätä aloitusta, elämäsi on vasta alkanut, mutta ympärillesi on jo ehtinyt muodostua rakastavien ihmisten verkosto. Uskomatonta, eikö totta? Olet tänään 1 viikon ja 5 päivän ikäinen pikku-mies. Minut sinä ehdit valloittaa jo viikon ja päivän ikäisenä.

Haluat ehkä tietää, miksi aloin kirjoittamaan sinulle iltasatuja. Aivan aluksi, koko idea oli vain hetken päähänpisto. Aikaisemmin en ole kirjoittanut yhtään satua, vaikka kaikenlaista olenkin kirjoitellut. Tässä vaiheessa en siis vielä tiedä, tuleeko tästä projektista yhtään mitään, mutta yritetään. Toisekseen haluan jättää jälkeeni jotain konkreettista kummiudestani. Kun iltasadut on kirjoitettu, voimme pistää ne kansiin ja hyllyyn muistoksi - vaikka luettaviksi sitten sinun lapsillesi.

Iltasatuja ja muita tarinoita kirjoittelen siis sinulle, pikku-Olavi. Niitä äitisi ja isäsi voivat sinulle lukea, kunnes sadut on satuiltu loppuun.

Sylikummisi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti